Ajankohtaista

Kolmostien kunnista yhtenäinen matkailualue

Kolmostien varren kuntien on tärkeää tehdä yhdessä aluetta tunnetuksi ja kasvattaa sen vetovoimaa. Tämä nousi selkeästi esiin Matkailun elinvoimaa Kolmostiestä -hankkeen kyselyssä, joka suunnattiin Hämeenkyrön, Ikaalisten, Jämijärven, Kihniön ja Parkanon alueen matkailuyrittäjille.

Keskeistä on lisätä matkailuyrittäjien yhteistyötä ja luoda kuntarajat ylittäviä palvelupaketteja sekä yhteistä markkinointia ja brändäystä. Mahdolliselle matkailijalle pitäisi luoda selkeä kokonaiskuva siitä, mitä tämä alue tarjoaa.

– Matkailuyritysten palvelut pitää saada yhteisiin paketteihin, jotta ostajan valinta helpottuu. Ihmiset hakevat helppoutta, totesi Innolinkin suorittaman kyselyn tuloksia matkailuyrittäjille avannut Mikko Ulander.

Tärkeää keksiä
alueelle nimi

Joukko yrittäjiä sekä kuntien ja rahoittajien edustajia kokoontui viime tiistaina Ikaalisiin Kauppilan Matkailutilalle työstämään kyselyn tuloksista ehdotuksia toimenpiteiksi. Ilmassa oli paljon kysymyksiä, joihin on tarkoitus yhteistoimin löytää vastauksia jatkohankkeessa.

Yksi tärkeimmistä ja varmasti myös vaikeimmista pohdittavista on keksiä alueelle yhdistävä nimi, jolla sitä voidaan markkinoida. Ulander kannusti rohkeuteen, heittäytymiseen ja kansainvälisten matkailijoiden tavoittelemiseen.

– Mikä on se alueen identiteetti, josta teidät tunnetaan ja josta tulee heti mieleen, että tämä on se teidän juttu tässä osassa Suomea, Pohjoismaita ja Eurooppaa? hän kysyi työpajaan osallistuneilta.

Miksi luontoon
juuri tänne?

Kyselyyn vastanneiden mielestä luonto- ja erämatkailu sopii Kolmostien kuntien alueelle selkeästi parhaiten, ja matkailua pitäisi suunnata perheille sekä kansainvälisille matkailijoille.
Luontomatkailu onkin megatrendi, mutta työpajassa oltiin yksimielisiä siitä, että pelkkä luonto ei riitä, vaan tarvitaan sitä tukeva bränditarina ja palvelutarjonta. On mietittävä, miksi luonto on kiehtovaa kokea juuri tällä alueella ja tämän alueen matkailupalveluja käyttäen.

– Millä saamme kansainvälisen matkailijan kiinnostumaan juuri meistä? Hän ehkä tekee päätöksen, että tulee Suomeen, koska luonto on tällainen, mutta se, että tuleeko hän Parkanoon, Lappiin vai Saimaalle, vaatii sitä, että erotumme Suomen sisällä. Kuusia ja mäntyjä on joka nurkalla. Niillä ei erottauduta, pohti Parkanon Matkailuyhdistyksen puheenjohtaja, SyVillan matkailuyrittäjä Hannu Raitio.

Yksi ratkaisu tähän on tarinallistaminen – huolellisesti mietityt ja tarpeeksi kantavat tuotetarinat. Niistä saadaan pohjaa myös uskottavan yhteisen bränditarinan synnyttämiselle koko alueelle.

Rahoittajan edustaja eli Joutsenten Reitin toiminnanjohtaja Petri Rinne kannusti työpajassa matkailuyrittäjiä ajattelemaan toisin ja toimimaan ennakkoluulottomasti.

– Mitä uutta jatkohanke tuo? Mitä uutta siinä tehdään? hän kyseli.

Matkailun elinvoimaa Kolmostiestä -hanke sai Leader-rahoitusta Satakunnan ja Pirkanmaan ELY-keskuksilta. Projektipäällikkö Aino-Riitta Joutsen on tyytyväinen siihen, että hankkeessa tehtyyn kyselyyn tuli noin 120 vastausta. Näin saatiin tärkeää tietoa, joka luo hyvän pohjan jatkotyöskentelylle.